Digitalisaatio harppoo nyt kovaa vauhtia. IT otti ensimmäisen aallon hyvin vastaan lisäämällä VPN-kapasiteettia ja tuomalla ketterästi käyttöön uusia työkaluja, erilaiset etäneuvottelut pyörivät suhteellisen sujuvasti ja niin yritykset kuin julkishallintokin siirtyivät joukolla pitämään Teams-kokouksia. Mutta IT:n haasteet eivät tule vähenemään ainakaan lähitulevaisuudessa.

Parhaiten tiukassa paikassa ovat selvineet organisaatiot, joissa oli jo valmiiksi rakennettuna käytäntöjä ja ympäristöjä ajasta ja paikasta riippumattomaan työskentelyyn. Hyvät käytännöt levisivät nopeasti ja ”uusi normaali” on tullut jäädäkseen. Esimerkiksi Twitter aikoo sallia etätyöt pysyvästi.

Etätyön sujuvuuden parantaminen onkin CIO COVID-19 Impact Study -tutkimuksen mukaan yksi merkittävistä muutosagenteista, jotka määrittelevät tulevaisuuden toimitiloja, henkilöstön määrää ja työn tekemistä. Yksi olennaisista hyvän sisäisen IT:n tehtävistä on varmistaa sujuva etätyöskentely.

Miten IT voi ratkaista etätyön haasteita ja tarpeita?

What 400 IT leaders really think about the COVID-19 crisis
Lähde: Exclusive survey: What 400 IT leaders really think about the COVID-19 crisis

Suorituksen seuraaminen voi olla haastavaa jos yrityksessä ei ole toimivaa etätyökulttuuria. Ratkaisuja haetaan niin yhteistyömenetelmien, kommunikaation kuin tuotannonkin osalta. Kustannuksista otetaan selvästi tiukempaa otetta ja avuksi haetaan parempaa näkyvyyttä. Investoinnit suunnataan selkeästi tehostamiseen sekä ratkaisuihin, joissa on parempi ROI.

Kustannusten hallinnan merkitys kasvaa entisestään

Expense management in IT
Lähde: Exclusive survey: What 400 IT leaders really think about the COVID-19 crisis

Lisääntyvän etätyön mukana myös tietoturvariskit kasvavat, mikä nostaa tietoturvan hallinnan merkittävyyttä. Ilokseni huomaan, että modernin teknologian hyödyntäminen liiketoiminnassa ja tietoturvan tärkeys ovat nousussa.

Zero Trust -arkkitehtuuri

Palomuurit ja VPN-yhteydet eivät yksin riitä suojelemaan yrityksen arvokasta dataa. Zero Trust perustuu ajattelumalliin, että uhka voi ulkoverkon lisäksi lymytä myös sisäverkossa. Siksi arkkitehtuuri pyrkii kokonaan eliminoimaan luottamuksen tarpeen. Turvallisuus rakennetaan erilaisilla työkaluilla kuten verkon mikrosegmentoinnilla, monitasoisella autentikoinnilla, julkisten avainten hallintajärjestelmillä, käyttöoikeuksien minimoinneilla sekä uuden sukupolven palomuureilla. Ennen kuin yhteyttä voi muodostaa, jokainen käyttäjä, laite ja laitteen tila tarkistetaan. Myös yhteyksien turvallisuus varmennetaan.

Yritykset olivat kiinnostuneita Zero Trust -mallin mahdollisuuksista jo ennen koronapandemiaa. CSSO:n artikkelissa COVID-19 offers a unique opportunity to pilot zero trust, rapidly and at scale kerrotaan, että WAN Manager Survey :n mukaan tutkimukseen osallistuneista pk-yrityksissä sekä Fortune 500 -yrityksissä IT-johto oli jo 31 prosentissa harkinnut Zero Trust -arkkitehtuuriin siirtymistä, 19 prosenttia yrityksistä oli hyväksymisvaiheessa ja 8 prosentissa se oli jo käytössä.

Meillä on työkalut ja osaaminen Zero Trust -arkkitehtuurin eri osa-alueiden toteuttamiseksi ja tällainen palvelu onkin herättänyt suurta kiinnostusta asiakaskunnassamme.

Korona pienentää IT-budjetteja yllättävän vähän

CIO-julkaisu kertoi COVID-19 Impact Study -tutkimuksesta (Exclusive survey: What 400 IT leaders really think about the COVID-19 crisis ) miten yritysten IT-panostukset tulevat muuttumaan vuonna 2021. IT-päättäjien, jotka uskovat lisäävänsä IT-menoja ensi vuonna, osuus laski 2019 joulukuun 59 prosentista 25 prosenttiin huhtikuussa 2020. Päättäjien osuus, jotka uskovat vähentävänsä IT-menoja, nousi 7 prosentista 39 prosenttiin. Nämä ovat kuitenkin huomattavasti pienempiä pudotuksia kuin mitä nähtiin finanssikriisissä 2009. Tutkimuksen suuri yllätys oli se, että vastaajat, jotka uskovat yrityksen IT-menojen pysyvän samana kasvoi 34 prosentista 40 prosenttiin. Tämä tukee sitä käsitystä, että taloudellisesti haastavinakin aikoina IT on niin merkittävä liiketoiminnan kannalta, että siihen pitää ja kannattaa investoida.

Toisaalta Gartner arvioi IT-budjettien pienenevän globaalisti 8 prosenttia 3,4 biljoonaan dollariin vuonna 2020 (Gartner Says Global IT Spending to Decline 8% in 2020 Due to Impact of COVID-19 ). Suurinta pudotusta (-15,5%) ennustettiin arvoltaan kolmanneksi suurimmassa ryhmässä, laitehankinnoissa. Arvoltaan suurimmissa ryhmissä ennuste negatiivisesta kehityksestä oli vähäisempi, IT-palveluissa 7,7 prosenttia ja kommunikaatiopalveluissa 4,5 prosenttia.

45 prosenttia CIO:n vaikuttavuustutkimukseen vastanneista sanoo, että tulevan vuoden painopiste tulee olemaan kustannusten hallinnassa.

Säästäminen on aina järkevää, väärässä paikassa säästäminen tuhoisaa. Mitä ICT-johtajan kannattaa siis tehdä tilanteessa, jossa on suuri paine säästää kustannuksissa samalla kun tarve ja vaatimukset IT:lle kasvavat jatkuvasti?

Ensin on tunnistettava ja tunnustettava nykytilanne, tiedettävä missä nyt ollaan. Mitä laitteita, järjestelmiä ja ohjelmistoja on käytössä, missä ne sijaitsevat (omilla servereillä vai pilvessä, minkälaisessa pilvessä) ja ovatko ne käytettävyydeltään ja tietoturvaltaan riittäviä?

Harva yritys pystyy toteuttamaan kaikki haluamansa IT-projektit, joten niitä on priorisoitava. Hankkeiden arvioinnin on aina lähdettävä liiketoiminnan tarpeista. Ei niinkään budjetin suuruudesta vaan millä toimenpiteillä saadaan suurin mahdollinen tuotto, mikä on linjassa yrityksen strategisten tavoitteiden kanssa ja mitkä projektit tuovat liiketoimintaan eniten lisätuottoa ja/tai säästöjä. Eri vaihtoehtojen arvioinnissa kannattaa käyttää sekä talon omaa asiantuntemusta että eri vaihtoehdot hallitsevaa kumppania.

Tulevaisuus tulee varmasti

Tiukkoja paikkoja on vielä tulossa. Kukaan ei pysty ennustamaan koska talous alkaa taas nousta ja elämä palaa raiteilleen. Elämä ei kuitenkaan palaa ennalleen vaan olemme matkalla kohti ”uutta normaalia”. Miten budjetoit tulevat vuodet? Mitkä projektit voi jättää odottamaan aikaa parempaa ja mitkä on parasta hoitaa juuri nyt, jotta varmistetaan yrityksen kilpailukyky turbulentissa maailmassa? Tämä koskee myös järjestelmien tietoturvaa ja ihmisten kouluttamista, sillä korona on opettanut myös konnat uusille tavoille.

Vaikka tulevaisuus onkin hämärän peitossa hyvällä tilanneanalyysilla, vaihtoehtojen selvittämisellä ja faktoihin perustuvilla päätöksillä selviämme karikkojen yli. Asiakkaidemme luottokumppanina autamme pitämään IT:n hyvässä iskussa ja sitä kautta yrityksen rattaat pyörimässä.

 

Tietoturvan lisäksi korona vaikuttaa budjetointiin

Säästäminen on aina järkevää, väärässä paikassa säästäminen tuhoisaa. Kerro oma IT:n budjetointihaasteesi alla olevalla lomakkeella ja me autamme.
Tai soita Jarno Laihille numeroon +358 50 336 5949.


  • Lähetettyäsi yhteydenottopyynnön olemme yhteydessä sinuun mahdollisimman pian, viimeistään seuraavana työpäivänä. Voit laittaa viestiin toivomasi yhteydenottoajan ja -tavan. Emme käytä yhteystietojasi muuhun tarkoitukseen ilman lupaasi.

 

Jaa


Jarno Laihi

NerdyNetin toimitusjohtaja, perustaja ja omistaja Jarno Laihi on toiminut ICT-alalla vuodesta 2000. Jarno on kokenut IT-alan alamäet ja ylämäet, mikä on entisestään vahvistanut sitä, että Jarnolle tärkeintä on henkilöstön ja asiakkaiden tyytyväisyys. Vapaa-aikaansa Jarno viettää perheensä kanssa sekä äänikirjoja kuunnellen ja itseään kehittäen. Jarno uskoo jatkuvaan oppimiseen ja itsensä likoon laittamiseen.