Mikä on tietoturvan yleinen taso Suomessa tänä päivänä? Onnistutaanko tietoturvauhat torjumaan myös tulevina kuukausina ja vuosina tutuilla tavoilla, vai tulemmeko kohtaamaan jatkossa uusia – ja vielä vakavampia – uhkia, joiden hallintaan vain täytyy sopeutua?
Etenkin tekoälyn kehittyminen sekä sitä hyödyntävien sovellusten yleistyminen on nostanut esiin kysymysmerkkejä myös tietoturvan näkökulmasta. Voiko ChatGPT:tä, Microsoft Copilotia ja muita tuttuja AI-apureita käyttää huoletta helpottamaan monia työtehtäviä, vai voivatko niihin syötetyt ja niiden löytämät tiedot päätyä vääriin käsiin?
Tässä blogitekstissä pohdimme, mitkä ovat tällä hetkellä mahdollisia ongelmia, joita tekoälyn leviäminen digitaaliseen arkeemme saattaa aiheuttaa.
Suomessa tietoturva on yleisesti ottaen tukevalla pohjalla
Tietoturva on tunnetusti monimutkainen ja -ulotteinen käsite, ja tietoturvan tasoa on yleisesti hankala määritellä alueittain. Suomea on kuitenkin yleisesti ottaen pidetty edistyksellisenä maana tietoturvan suhteen.
Suomi on investoinut merkittävästi tietoturvaan ja osallistunut aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön sekä standardien kehittämiseen IT-alalla. Suomalaisilla yrityksillä ja tutkimuslaitoksilla on siis myös tietoturvan suhteen hyvin vahvaa osaamista.
Kaikilla mailla on kuitenkin haasteita tietoturvan kanssa, eikä Suomi ole poikkeus. Esimerkiksi kyberhyökkäykset ja tietomurrot voivat tapahtua missä tahansa maassa riippumatta sen kehitystasosta. Haasteita ja parantamisen varaa löytyy Suomesta aivan kuten muualtakin.
Suomi on pyrkinyt parantamaan valmiuttaan ja vastaamaan näihin haasteisiin muun muassa kehittämällä strategioita, lainsäädäntöä sekä koulutusohjelmia tietoturvan parantamiseksi.
Millaisia uhkia tekoäly saattaa aiheuttaa?
Tekoälyn kehittyminen on itse asiassa jo ehtinyt aiheuttaa yrityksille päänvaivaa ainakin joissain määrin, ja erilaisia hankaluuksia on lupa odottaa myös tulevaisuudessa.
Tekoälyä voidaan hyödyntää esimerkiksi phishing– eli tietojenkalasteluyritysten tehostamiseen. AI:n avulla voidaan tuottaa laadukkaampia ja henkilökohtaisempia huijausviestejä, joissa käytetään uskottavampaa kieltä ja hyödynnetään yksilöllisiä tietoja aiempaa kattavammin. Ilmiö tekee kalasteluhyökkäysten tunnistamisesta ja torjumisesta aiempaa hankalampaa.
Toisena myös yrityksillä käytössä olevat tai uudet ohjelmistot voi luoda haasteita tietoturvalle, ja erilaisten sovellusten käytössä kannattaa pohtia, onko teknologia tietoturvan suhteen ajan tasalla. Esimerkiksi Copilot voi löytää aiemmin huomaamattomia haavoittuvuuksia ja päästä käsiksi arkaluontoisiin tietoihin vaikkapa käyttäjien pääsynhallinnan tai ikivanhojen linkkien kautta.
On ensiarvoisen tärkeää, että yritykset pitävät oman tietovarastonsa kunnossa ja huolehtivat, että tarvittavaan dataan on pääsy vain oikeilla henkilöillä ja sitä osataan käsitellä hallitusti. Sensitiivisen tiedon, kuten vaikkapa henkilötietojen tai erilaisten raporttien, asianmukainen suojaaminen on ehdoton edellytys vuotojen välttämiseksi.
Älä ikinä luota tekoälyyn sokeasti
Vaikka yritys panostaisi vahvaan tietoturvaan omassa ympäristössään, tietovuodot ovat aina mahdollisia. Nämä vuodot voivat olla sekä tahallisia että tahattomia, ja niiden leviäminen voi aiheuttaa hyvinkin laajamittaisia vahinkoja. Siksi yrityksillä on hyvä olla olemassa myös toimintasuunnitelmia tällaisten tilanteiden varalle.
On siis olennaista varmistaa, että yrityksen työntekijät ymmärtävät tekoälyn löytämän datan käytön rajat ja on olemassa selkeä säännöstö, joka ohjaa, mitä tietoa voidaan julkaista ja mitä ei. Yhdessä sovitut säännöt auttavat välttämään virheellisten tai arkaluonteisten tietojen julkaisemista vahingossa ja edistävät vastuullista datankäsittelyä yrityksen sisällä.
Toisaalta on tärkeää tunnistaa riskit, jotka liittyvät liialliseen luottamukseen tekoälyn tuottamaan tietoon. Tekoälysovellukset voivat antaa vastauksia ja tuottaa tietoa nopeasti, mutta niiden luotettavuus voi vaihdella – erityisesti tilanteissa, joissa tietoa ei ole riittävästi saatavilla. Luottamukseen tekoälyn tuottamaan tietoon liittyy riski, että työntekijät voivat sokeasti hyväksyä sen ilman riittävää tarkastelua ja arviointia. Tämä voi johtaa virheellisten johtopäätösten tekemiseen ja jopa liiketoiminnallisten päätösten perustamiseen virheelliseen tai puutteelliseen tietoon.
Kaikkia tekoälyä hyödyntäviä työntekijöitä kannattaakin kannustaa kriittiseen ajatteluun ja kouluttaa arvioimaan tarkasti tekoälyn tuottamaa tietoa. Kun tekoälyn antamaa tieto tarkistetaan ihmisten toimesta, virheiden riskit vähenevät ja voidaan olla varmempia, että päätökset perustuvat luotettavaan tietoon.
Ajan seuraaminen ja ennakointi kantavat edelleen pitkälle
Kun uusien tekoälysovellusten käyttö on hiljalleen yleistynyt päivittäiseksi, on niiden mahdollisuudet vaikuttaa tietoturvaan syytä punnita tarkkaan. Esimerkiksi analyysien tai muiden tietojen jakaminen tekoälysovelluksen kanssa voi aiheuttaa yllättäviä riskejä, sillä ei ole varmaa tietoa, mihin kaikkialle ne voivat sovelluksen kautta päätyä.
Tästä syystä myös ammattilaisten kannattaa pitää silmällä näiden sovellusten käyttöä ja kehitystä tietoturvan näkökulmasta. On siis tärkeää pysyä ajan tasalla ja pitää uhkien ennakointi edelleen jatkuvasti mielessä.
